Porsche 904
| Porsche Carrera GTS (Typ 904) | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Porsche KG,  Länsi-Saksa, Stuttgart
|
| Valmistusaika | 1963 – 1965 |
| Luokka | Urheiluauto |
| Kori | 2-ovinen coupé Roadster |
| Suunnittelija | Ferdinand Alexander Porsche [1] |
| Pohjalevy | |
| Moottori | B4, B6, B8 |
| Iskutilavuus | 2000 – 2200 cm3 |
| Teho | 114 – 198 kW |
| Voimanvälitys | Takaveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | Porsche 718 |
| Seuraaja | Porsche 906 |
| Saman luokan autoja | |
Porsche 904, viralliselta nimeltään Carrera GTS, oli Porsche KG:n vuosina 1963–1965 valmistama kilpa-auto, josta oli olemassa myös katulaillinen variantti.
904 toimi vuosina 1964–1966 Porschen tehdastiimin autona Urheiluautojen maailmanmestaruussarjassa ja vuonna 1965 siitä valmistettiin erityisversio 904 Bergspyder European Hill Climb Championship -sarjaa varten. Mallia käyttivät myös lukuisat yksityistallit kansainvälisissä ja kansallisissa urheiluautoluokkien kilpailuissa.
904 voitti vuosina 1964 ja -65 urheiluautojen valmistajien Divisioona II:n (2000 cm3) mestaruuden ja lisäksi vuonna 1964 GT-prototyyppimestaruuden.
Sisällysluettelo
Yleistä[muokkaa]
Marraskuussa 1963 tuotantoon tullut uusi kilpa-auto korvasi Porsche 718:n. Tehtaan sisäisen tyyppinumeron "904" saanut auto oli suunniteltu kilpailemaan Urheiluautojen Maailmanmestaruussarjan GT-luokassa. FIA:n sen aikaisten, tätä luokkaaa koskevien sääntöjen mukaan, autoja olisi oltava valmistettu yleiseen liikenteeseen vähintään sata kappaletta.[2] Mallilla oli kuitenkin sen verran kysyntää yksityisen kuljettajien puolella, että niitä valmistettiin vaaditun määrän päälle vielä 20 auton sarja, joista neljä jätettiin varaosakäyttöön. Porschen huoli varastoon seisomaan jäävistä myymättömistä luokitteluautoista oli niin suuri, että yhtiö painoi niiden hinnan niin alas kuin kykeni. Vuonna 1964 uusi, katulaillinen Porsche 904 maksoi Saksassa 29 700 DEM (vuoden 2020 rahana n. 63 000 euroa), joka oli toki huomattava summa rahaa, mutta edullinen hinta täysverisestä kilpa-autosta.[3]
Porsche 904:lle annettiin kauppanimi Carrera GTS, Peugeotin ilmoitettua, että kolmesta numerosta koostuva mallitunnus, joista keskimmäinen on numero "0", kuuluu heidän kaupallisiin oikeuksiinsa. Samasta syystä Porsche 901:stä tuli 911.[4]
Ferdinand Alexander Porsche, joka oli muotoillut Porsche 911:n, antoi muodot myös 904:lle. Malli oli viimeinen, jossa käytettiin insinööri Ernst Fuhrmannin suunnittelemaa nelisylinteristä vastaiskumoottoria.
904 Coupé[muokkaa]
Kori[muokkaa]
904:n korin suhteen Porsche teki kompromissin uusimman teknologian ja edullisten valmistuskustannusten välillä. Putkikehikkorungon sijaan auton alustarakenteena käytettiin konventionaalista, teräsprofiilista tehtyä tikapuurunkoa. Korin materiaalina Porsche käytti ensimmäistä kertaa lasikuituvahvisteista muovia. Kori koottiin liimaamalla ja se kinnitettin runkoon liiman ja pulttien voimin. Näin saatiin aikaan kevyt mutta samalla riittävän jäykkä rakenne. Korit Porschelle valmisti Heinkel.
Painonjakauman tasoittamiseksi 110 litran vetoinen polttoainesäiliö, öljynjäähdytin sekä varapyörä oli sijoitettu auton keulaan. FIA:n säännöt asettivat GT-luokan autoille vaatimuksen, että siitä on löydyttävä matkatavaratila. 904:ssä on tämän vaatimuksen mukaiset vähimmäismitat, 65 × 40 × 20 cm, täyttävä tila takarekisterikilven alle sijoitetun luukun takana.
Korin aerodynaaminen muotoilu oli hyvin onnistunutta. Vaikka auton keulalta ei löydy massiivisia ilmanohjaimia, se oli turvallinen ja vakaa ajettava myös huippunopeuksissaan. Valtaosa autoista oli väriltään hopeanharmaita, olihan se Saksan perinteinen kisaväri.
Sisätilan varustukseen kuuluivat ainoastaan autourheilun kannalta välttämättömät varusteet. Urheiluistuimet oli kiinnitetty lattiaan kiinteästi, sen sijaan ohjauspyörä ja polkimet olivat pituussuuntaisesti säädettävissä. Painon säästämiseksi sivulasit olivat pleksiä ja alkuun ne olivat avattavissa liu'uttamalla sivuttain. Sittemin ne vaihtuivat veivilaseiksi ja oviin tuli kolmiomaiset tuuletusruudut. Ovien sisäpuolella oli laajat tavarakaukalot.
Mallin kehittäminen jatkui korin osalta kaudella 1964. Vuoden 1965 autoissa on keulan ilmanottoaukkoa kasvatettu, jotta etujarruille saadaan enemmän jäähdytysilmaa. Samoin ovien takana sijaitsevat, jäähdytysilmaa moottorille ottavat aukot ovat suuremmat.
Matkatavaratilan luukku
Alusta[muokkaa]
Pyörien erillisripustus päällekkäisin tukivarsin ja kynäjousin. Edessä ja takana kallistuksenvakaaja. Kaksipiiriset neljän pyörän levyjarrut, jotka olivat samat kuin 911:ssa, mutta kilpailukäyttöön vahvistettuna.
GTS-varustuksessa autoon oli valittavissa kahdet erilaiset renkaat, joko 185/70-HR-15-vyörenkaat tai eteen 5.50-15 ja taakse 6.00-15-kisarenkaat. 15-tuumaiset teräspeltivanteet jäähdytysaukoilla, leveydeltään 5–7 tuumaa.
Moottori ja vaihteisto[muokkaa]
Alkuperäinen ajatus oli varustaa GTS-malli Porsche 911:n kuusisylinterisellä vastaiskumoottorilla. Tästä kuitenkin luovuttiin ja voimanlähteeksi valittiin testattu ja koeteltu 2-litrainen Typ 587/3 4-bokseri, joka oli käytössä myös Porsche 356 Carrera 2:ssa. Tätä nk. Fuhrmann-moottoria oli valmistettu 2-litraisena versiona 200 kappaletta, joten Porschella katsottiin että kansainvälisille markkinoille myytävässä kilpa-autossa se olisi perusteltu valinta, koska sen parissa toimivilla mekaanikoilla oli riittävästi tietotaitoa ja varaosahuolto oli toimiva.
Moottorissa on puhaltimella tehostettu ilmajäähdytys ja kuivasumppuvoitelu. 904 on keskimoottorinen. Moottori on sijoitettu heti ohjaamon taakse, takapyörien etupuolelle ja toisin kuin Carrera 2:ssa, vaihteisto-vetopyörästöpaketti sijaitsee moottorin takapuolella. Kampikammio, sylinterit ja sylinterikannet ovat kevytmetallia. Sylinterien seinämissä oli Ferral-pinnoite, joka tehosti voitelua ja öljykalvon pysyvyyttä. Venttiilikoneistona on molemmilla puolilla kaksi kuningasakselin käyttämää kannen yläpuolista nokka-akselia. Polttoainejärjestelmänä kaksi Weberin tai Solexin pystyimu-kaksoiskaautinta. Kaksi sytytysjärjestelmää, jossa kaksi puolaa, kaksi virranjakajaa sekä kaksi sytytystulppaa per sylinteri. 12 V sähköjärjestelmä ja 450 W:n tehoinen laturi.
Sarjatuotantomallin 2-litrainen moottori antoi puristussuhteella 9.8:1 tehoa 155 hevosvoimaa (114 kW) / 6900 r/min. Kilpamoottorissa vastaavat lukemat olivat 180–185 hv (132–136 kW) / 7200 r/min. Sarjatuotantomallin huippunopeus oli 252 km/h ja se kiihtyi nollasta 100 km/h nopeuteen 5,5 sekunnissa. Moottorin jatkeena oli uusinta kehitysastetta edustava viisiportainen vaihteisto ja ZF:n tasauspyörästö levylukolla.
904/8 oli tehdastallin käyttöön tarkoitettu versio. Sen voimanlähteenä oli 2,2-litrainen, Typ 771 bokseri-8, joka oli ollut ensi kertaa käytössä Porsche 718 RS 61:ssä, vuoden 1962 Targa Floriossa. Moottorissa on kaksi kuningasakselin käyttämää nokka-akselia per sylinteriryhmä ja sen teho puristussuhteella 10.2:1 oli 270 hv (198 kW) / 8600 r/min.
Vuonna 1965 tehdastallin käyttöönn tuli versio 904/6, jonka moottori oli 2-litrainen Typ 901/20 bokseri-6. Porsche 911:n voimanlähteeseen perustunut versio oli kisakäyttöä varten vahvasti modifioitu. Sen kampikammio oli valmistettu "Elektron"-kevytmetallista ja se oli sarjatuotantomoottoriin verrattuna noin 54 kiloa kevyempi. Kummallakin sylinteriryhmällä oli yksi kannen yläpuolinen, ketjukäyttöinen nokka-akseli. Polttoainejärjestelmänä yksi Webwer-kolmoiskaasutin per sylinteriryhmä. Puristussuhteella 10.3:1 moottorin teho oli 210 hv (155 kW) / 8000 r/min.
904 Bergspyder[muokkaa]
Kaudelle 1965 Porsche kehitti mäkikilpailun EM-sarjaa varten seuraajan 718 RS 61 Spyderille, jolla oli kilpailtu edellisen vuoden aikana. Coupé 904/8:aan perustunut 904 Bergspyder valmistettiin 906-alkuisilla alustanumeroilla, jonka vuoksi sen on joissain teksteissä erheellisesti mainittu olevan malli 906/8 Bergspyder.[5] [6]
Bergspyder ei ollut erityisen kaunis auto, pikemminkin tarkoituksenmukainen. Se oli valmistettu liittämällä Coupén rungon päälle yksinkertainen lujitemuovinen kori. Auto oli lyhyempi ja matalampi kuin Coupé, mutta myös 120 kg kevyempi, omapainon ollessa ainoastaan 570 kg. Keveyden johdosta auton käytös rauhallisessa ajossa oli melko pomppivaa, josta syystä se sai lisänimen "Kenguru".[5]
Bergspyderin voimanlähteenä oli 2,2-litrainen, Typ 771 bokseri-8, Boschin mekaanisella polttoaineensuihkutuksella. Puristussuhteella 10.5:1 moottorin teho oli 260 hv (191 kW) / 8800 r/min. Mallin huippunopeus oli 260 km/h.
Autoja valmistettiin viisi kappaletta, joista kolme tuhoutui onnettomuuksissa.[6] Elokuussa 1965 904/8 Bergspyder korvattiin 906 Spyderilla.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Christian Seabaugh: Designer of the Original Porsche 911, Ferdinand Alexander Porsche, Dies at 76 – Motor Trend, 5. huhtikuu 2012. Viitattu: 11. marraskuu 2020.
- ↑ 1964 Red Porsche 904 Carrera GTS – Revs Institute, Viitattu: 12. marraskuu 2020.
- ↑ Richard Michael Owen: 1964 Porsche 904 Carrera GTS – SuperCars.net, 24. huhtikuu 2016. Viitattu: 12. marraskuu 2020.
- ↑ Michael McFarlane: Why did Peugeot only have a problem with the Porsche 901? – DriveTribe, Viitattu: 12. marraskuu 2020.
- ↑ 5,0 5,1 1965 - Porsche 906/8 Bergspyder "Känguruh" – Dr. Ing. h.c. F. Porsche AG., Viitattu: 15. marraskuu 2020.
- ↑ 6,0 6,1 Jürgen Barth, Gustav Büsing: Das große Buch der Porsche-Typen. Rennwagen. s. 106.
