FSO Polonez

Kohteesta AutoWiki
(Ohjattu sivulta Daewoo Polonez)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
FSO Polonez
(Daewoo-FSO Polonez)
FSO Polonez
Valmistaja ja valmistusmaa FSO,
Daewoo, Flag of Poland.svg.png Puola
Valmistusaika 19782002
Luokka C-segmentti
Kori 5-ovinen liftback
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1295–2000 cm3
Teho 65–110 hv
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys 11–18 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 150–170 km/h
Kulutus 8–9,2 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 6.200–7.700 € (1991)
Edeltäjä FSO 125P
Seuraaja Daewoo Lanos
Saman luokan autoja Lada
Škoda 105/120
Wartburg 353W
Fiat Panda
Suzuki Alto
Volkswagen Golf mk2

FSO Polonez (19782002) on FSO:n malli, joka perustui FSO 125P (Polski Fiat 125)-autoon. Auton moottori oli melkein samanlainen kuin Polski Fiatin, mutta jakopäässä oli siirrytty hiljaisempaan hihnaan ja öljynkiertoa oli parannettu moottorin kestoiän lisäämiseksi - kuitenkaan Polonezin moottori ei ole niitä kestävimpiä. Kori oli uusi, mutta alusta periytyi Polski Fiatista.

Kori[muokkaa]

FSO Polonez 1500 LE:n sisätilat ovat isot. Istuimet on muotoiltu ja verhoiltu Suomessa alkuperäisistä rungoista. Istuimet ovat varsin hyvät, mutta ajoasento voisi olla parempikin. Rikastin ei toimi kunnolla. Varustetaso on hyvä, mutta kaikki varusteet eivät toimi hyvin. Viimeistely voisi olla parempikin. 2-avainjärjestelmä on hankala. Tavaratilan kannessa ei ole kahvaa. [1]

Moottori on 1481 cm³ rivinelonen. Teho 60 kW /5200 r/min (82 hv). Suurin vääntömomentti 114 Nm /3400 r/min. Vaihteita on viisi (mutta koeauton kakkosvaihde ei aina toiminut talvipakkasilla, vaan saattoi siirtyä pois). Auto painaa 1160 kiloa.

FSO Polonez 1500 LE:ssä on viisi vaihdetta, halvimmassa CE:ssä vain neljä ja tehoa on laskettu 55 kW:iin (CE 60,3 kW).

Ajo-ominaisuudet[muokkaa]

Polonez eli Polle on kankea ajettava. Ohjaus sopii maantielle, se on nopea, mutta raskas. Takajousituksena on jäykkä taka-akseli ja lehtijouset.

Mittaukset[muokkaa]

Tekniikan Maailma 3/1987 mittasi FSO Polonez 1500 LE:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 4,6 sekuntia, 0-80 km/h 10,6 sekuntia, 0-100 km/h 17,1 sekuntia ja 0-120 km/h 28,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 155 km/h. Kulutus on noin 8,5-10,5 l/100 km, kaupungissa kuluu 10,6 l/100 km (ECE).

Vertailu 1981[muokkaa]

Polonez 1500 sijoittui Tuulilasin 11/1981 13 auton vertailussa viimeiseksi (13./13). Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän jaetusti heikoimmat (6,0/10), väistökokeessa Polonez oli ryhmän toiseksi huonoin. Sisätilat ovat isot ja ryhmän toiseksi parhaat (8,5/10). Mittaristo on runsas, mutta liian tyylitelty. Varusteita on runsaasti, mutta niiden toimivuudessa on parantamisen varaa.

Tuulilasi 11/1981 mittasi Polonez 1500:n (56 kW, 1080 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 18,8 sekuntia. Kulutus on ryhmän suurin, 10,2 l/100 km. [2]

Vertailu 1984[muokkaa]

FSO Polonez C sijoittui Tuulilasin 9/1984 6 halvan auton vertailussa kolmanneksi (3./6). Polonezin varustekirjain C tarkoittaa halpamallia, josta puuttuvat mm. kierroslukumittari, sumuvalot, takalasinpyyhinpesin ja kello. Sisätilat ovat ryhmän isoimmat (10/10), mutta tavaratila on pienehkö (7/10). Ajoasento on huono (4), samoin istuimet (6). Ohjauspyörä on turhan kaukana, joten ajoasento on rasittava. Ohjauspyörässä on korkeussäätö (ainoana). Varustetaso on ryhmän paras (9), samoin mittaristo. Varoitusvaloja on runsaasti. Öljynpainemittari on vakiovaruste (ainoana), samoin rikastimen merkkivalo (ainoana). Tuuletus ja lämmitys toimivat tyydyttävästi (7/10).

Käyttöominaisuudet ovat heikot: moottori 6/10, vaihteisto 7, ohjaus 6, jarrut 7. Ajo-ominaisuudet ovat kohtalaiset ja ryhmän 2. parhaat (suuntavakavuus 8/10, kaarreajo 8, ääritilanteet 8), jousitus toimii hyvin (9/10). Tuulilasi 9/1984 mittasi FSO Polonez C:n (56 kW, 1140 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,3 sekuntia. Kulutus on korkea, jopa 10,1 l/100 km (tavallisessa ajossa).

FSO Polonez C maksoi Suomessa vuonna 1984 37 840 markkaa, ryhmän kallein auto. Kuudesta toimittajasta kukaan ei olisi valinnut Polonezia, 1 heistä piti sitä ryhmän huonoimpana. Vertailun muut autot olivat 1. Fiat Panda 45, 2. Suzuki Alto G, 3. FSO Polonez C, 4. Škoda 120L, 5. Lada 1200 S ja 6. Wartburg 353W. [3]

Suomessa[muokkaa]

FSO Polonez 1500 LE maksoi Suomessa vuonna 1987 39 990 markkaa eli 12 225 euroa (v. 2016, kerroin 0,3057).

Rekisteröinti[muokkaa]

Polonez -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991
Määrä (kpl) 234 211 155 135 183 189 420 432 553 680 373 173 182

Muotoilu[muokkaa]

Poloneziin oli suunniteltu uusi kori, joka oli 1970-luvulla moderni, mutta kuitenkin kauneinpiin luomuksiin nähden hieman raskaan näköinen. Korin oli suunnitellut ItalDesign, mutta viimeistelytyön oli hoitanut FSO. Kori ennen FSO:n viimeistelyä oli takaa päin hieman Lancia Deltan näköinen, ja eturekisterikilpi oli osittain upotettu puskuriin. Polonezia valmistettiin noin 30 000 - 50 000 yksilöä vuodessa. Autotehtaan tuotantolinjat on hankittu Italiasta, hitsausrobotit Yhdysvalloista ja muita koneita eri maista.

Asema FSO:n mallistossa[muokkaa]

Polonez ei varsinaisesti korvannut Polski-Fiatia, jota kehitettiin yhdessä Polonezin kanssa. Polski-Fiat oli suunniteltu enemminkin kansanautoksi, vaikka Puolassa oli vielä varsinainen kansanauto, FSM 126, eli "käppänä". Polonez oli tarkoitettu matalalle johdolle ja vientiin. Polonezista tuli myös varsinaisia edustusmalleja, kuten Coupé-versio uudelleenmuotoillulla keulalla ja X-versio vinyylikatolla ja alumiinivanteilla. Toisaalta saatavissa oli myös halpamalleja, kuten C-versio, jossa ei ollut edes kylkisuojalistoja saatika sumuvaloja. Yleisesti Polonez oli hyvin varusteltu, mutta olivat tehtaan muukin mallit, kuten Polski Fiat.

Tekniikka[muokkaa]

Teknisesti Polonez oli vanhanaikainen, moottori oli peräisin Fiat 1500-autosta, joka oli myynnissä 1960-luvun alussa. Polonezin moottorissa oli vain kolme runkolaakeria ja nokka-akseli sylinteriryhmässä. Moottori oli periaatteessa urheilullinen, koska olihan siinä sentään läpihengittävä sylinterikansi ja tehokkaasti muotoiltu pakosarja. Moottori otti kierroksia hyvin, ja käyntinopeusmittarin punaraja tuli vastaan vasta 7000 r/min kohdalla. Tämä on kuitenkin jo liian kova pyörintänopeus joka saa venttiilit sekaisin. Polonezin omistaja tuskin kierrättää moottoria näinkään paljon, sillä ääni muuttuu kierrosten myötä repivän raa-aksi. Moottorit tunsivat nimet AB, BA ja CB. Fiat-pohjaisia bensiinimoottoreita, Ford-moottori, PSA-diesel ja Roverin bensiinikone.

Vaihteisto Polonezissa oli alkujaan 4-vaihteinen, mutta myöhemmin siitä tuli 5-vaihteinen. Vaihteisto kärsi huonosti toteutetusta viidennestä vaihteesta, joka jo parin kymmenen tuhannen jälkeen käy putoamaan päältä. Vaihteisto on ainakin aluksi jäykkätoiminen, mutta vetreytyy kilometrien myötä. Vaihteisto on yksi Polonezin heikoista lenkeistä.

Jarrut Polonezissa ovat nimellisesti nykyaikaiset: levyjarrut joka pyörässä, paineenrajoitinventtiili takana ja tehostin, mutta käytettävyydeltään ne eivät ole kovinkaan hyvät. Käsijarrusta moni Polonez saa katsastuksessa huomautuksen.

Jousitus on peräisin Fiat 1500-mallista, ja on perusrakenteeltaan seuraava: Edessä kierrejouset, kolmiomaiset tukivarret ja nesteiskunvaimentimet jousien sisällä. Takana on lehtijouset, iskunvaimentimet ja eteen suunnatut reaktiotangot. Polonezin alusta on yllättävän hyvä konstruktioonsa nähden, ja etenkin takapyörillä on hyvä pito hyvän taka-akselin lisätuennan vuoksi. Iskunvaimentimet ovat alkuperäisenä heikot.

Ohjaus on tyypiltään kierukka ja rulla, ja sen öljyllä on tapana jäykistyä kylmällä säällä. Yleisestikin ohjaus on aika jäykkä.

1.6 SLE "Akwarium"

Tyyppivikoja[muokkaa]

Poloneziin voi tulla monia eri vikoja. Osa vioista on kohtuullisen harmittomia, mutta osa aiheuttaa halun myydä koko "romu" pois.

Yleisiä vikoja[muokkaa]

  • Vaihdelaatikko menee nopeasti heikkoon kuntoon, ensiksi menee viides vaihde rikki, sitten käyvät muutkin vaihteet temppuilemaan. Vaihteiston voi ottaa Ladasta, jos kyllästyy välikaasun käyttöön vaihtaessa. Voimansiirtoa säästää jos liikuttaa vaihdevipua sopivan hitaasti. Parhaimmillaan vaihteisto kestää yli 200tkm vaurioitta jos käyttöohjetta on noudatettu.
  • Öljyvuodot moottorista
  • Sähkölaitteissa voi olla pikkuvikoja, jotka ovat joskus perin kiusallisia, etenkin jos ne kohdistuvat sytytyspuoleen. Myös valoissa ja jäähdyttimen puhaltimessa voi esiintyä vikoja.
  • Ruostetta esiintyy ruosteläikkinä, jotka eivät menoa haittaa. Pahimmat ruostevauriot ovat tavallisesti lokasuojien reunoissa. Ovien alareunat ovat myös ruostumisherkkiä.
  • Käsijarrun ongelmat ja takajarrujen kaikki ongelmat
  • Kytkimen hajoaminen
  • Ikkunankampien jääminen käteen. Erittäin tyypillinen FSO-vika.
  • Pakoputken ruostuminen tai katkeaminen. Putki on suhteellisen huonosti tuettu joten pakoputkiongelmat ovat tavallisia.
  • Jakohihnan katkeaminen. Jakohihna ON VAIHDETTAVA 60000km välein. Hihnan katkeaminen johtaa vähintään venttiilien vääntymiseen, pahimmillaan täystuhoon moottorissa.

Harvinaisempia vikoja[muokkaa]

  • Polttoainetankin kiinnitysliuskojen pettäminen ja tankin putoaminen tielle.
  • Päästöjen kohoaminen laittoman suureksi. Yleensä vikana on ylirikas seos tai liian korkea tyhjäkäynti.
  • Ensiasennusrenkaiden (Stomil D124) rakenteen hajoaminen.
  • Muoviosien hajoaminen, joka johtuu siitä, että ne imevät kosteutta ja talvella jäätyessään pullistuvat muodottomiksi. Vika oli yleinen uusissa Polonezeissa, käytetyissä autoissa se on harvinaisempi. Vika ei ole täysin tuntematon muissakaan itäautoissa. Polonezin muoviosat ovat kuitenkin paremmat kuin mm. Wartburgissa ja Moskvitshissä, joiden muoviosat tehtiin Itä-Saksassa.
  • Ovien lukkomekanismin viat
  • Ikkunannostinten viat
  • Moottorin väljistyminen ja öljynkulutuksen lisääntyminen. Moderneja synteettisiä öljyjä käytettäessä ongelma ei esiinny ennen 200000km:ää. HUOM! Polonez kuluttaa hyvässä kunnossakin öljyä huomattavasti enemmän kuin nykyautot, eikä pienestä öljynkulutuksesta kannata huolestua. Normaali kulutus on litrasta muutamaan litraan 10000 km matkalla (öljynvaihtoväli).
  • Jäähdyttimen puhkisyöpyminen


Tyyppivikalistan perusteella ei voi verrata onko joku automalli tai -merkki toista parempi tai huonompi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.

Katso myös[muokkaa]

Tekniset tiedot (1.5 LE 1987)[muokkaa]

Pääartikkeli: FSO Polonezin tekniset tiedot

  • Moottori
    • Eteen pitkittäin sijoitettu 4 -sylinterinen 4 -tahtinen rivimoottori
    • Sylinterimitat: Halkaisija 77 mm, isku 79,5 mm
    • Iskutilavuus: 1481 cm3
    • Puristussuhde: 9
    • Suurin teho: 60 kW (82 hv) @ 5150 r/min
    • Suurin vääntömomentti: 115 Nm @ 3300 r/min
    • Sylinteriryhmä: Valurautaa
    • Kampiakseli: Laakeroitu kolmella runkolaakerilla
    • Sylinterikansi: Kevytmetallia
  • Vaihteisto
    • Viisivaihteinen synkronoitu vaihteisto, takapyoräveto, lattialle sijoitettu vaihteenvalitsin
  • Jousitus
    • Etujousitus: Erillisjousitus, kolmiomalliset ylätukivarret, poikittaiset alatukivarret, vinosti eteen suunnatut tukitangot, kallistuksenvaimennin, kierrejouset
    • Takajousitus: Jäykkä akseli, lehtijouset, tukitangot
  • Mitat ja painot
    • Pituus: 4272/4334 mm
    • Akseliväli: 2509 mm
    • Raideleveys e/t: 1341/1292 mm
    • Leveys: 1651 mm
    • Korkeus: 1379 mm
    • Omamassa: 1020–1160 kg
    • Kokonaismassa: 1560 kg
    • Polttoainesäiliö: 45 l
    • Tavaratila: 385 l

Mallit[muokkaa]

Ensimmäinen Polonez-malli oli lempinimeltään "Borewicz", ja sen tunnistaa konepellin edessä olevasta palasesta, joka on muovia, sekä takaoven takaisen takasivuikkunan puutteesta. Akwarium-korimalli tuli vuonna 1986, ja se oli saanut keulansa Coupé-mallilta. Akwarium on Suomen yleisin Polonez-malli. Akwariumin jälkeen tuli siirtymämalli, jossa oli jo uusi takaosa, jossa takaluukku avautui puskurin tasolta. Tätä mallia ei tuotu Suomeen.

1991 – 1997[muokkaa]

Vuonna 1991 tuli ensimmäinen osittain markkinatalouden aikana suunniteltu malli, Caro (keisari), joka oli ulkoisesti melkoinen harppaus edeltäjiinsä, joiden muotoilu oli ajastaan noin kymmenen vuotta jäljessä. Carossa ei ollut enää Polonezin tunnuspiirteeksi muodostuneita neljää valaisinta, vaan suorakulmaiset valaisimet. Caro oli ensimmäinen Polonez -malli jossa oli katalysaattorillinen moottori polttonesteen yksipistesuihkutuksella. Silti moottorina olivat vanhat 1,5 ja 1,6 sekä Citroënin dieselillä varustettu malli. 1.5 putosi pois markkinoilta jo vuonna 1993, jolloin Roverin valmistama 16 venttiilinen 1,4-litrainen, polttonesteen monipistesuihkutuksella varustettu moottori korvasi sen. Roverin moottori oli kuitenkin kalliimpi, joten Rover-mallista tuli malliston urheilullinen jäsen, sillä ajettiin jopa rata-autosarjaa Alankomaissa. Vuonna 1993 Polonez sai teknisen kasvojenkohotuksen, jolloin myös edellä mainittu Rover-moottori tuli kuvioihin. Seuraavia muutoksia tehtiin Poloneziin: Raideväli kasvoi kuusi senttiä, joka paransi auton käytöstä selvästi. Sisäilman tulo siirrettiin konepellin päältä tuulilasinpyyhkimien juureen. Tuulilasinpyyhkimien toimintaa parannettiin ja muutettiin niiden rakennetta jotta saavutettiin parempi pyyhintäpinta-ala. Kojelautaa uudistettiin, mittarit uudistuivat Borewicz -peräisistä vihdoin pyöreiksi, jollon käyntinopeusmittari ja nopeusmittari ottivat paikkansa mittariston keskelle. Kojelaudan keskelle tuli kaksi ilmantuloaukkoa sekä muita pienempiä muutoksia. Muutoksilla pyrittiin modernimpaan ulkoasuun sekä länsimaiseen laatuvaikutelmaan. Samassa yhteydessä, Poznanin autonäyttelyssä 1993, esiteltiin myös maasto-Polonez, Analog. Polonez sai sedan-korin vuonna 1995. Samassa yhteydessä dieselmoottori putosi pois.

FSO Polonez Atu[muokkaa]

Joulukuun 1995 ja helmikuun 1996 välisenä aikana valmistettiin esisarja sedan-mallia nimeltä FSO Atu 1.6 GLI. Mallin sarjatuotanto alkoi kesäkuussa 1996. Samalla mallin nimeksi vaihdettiin FSO Polonez Atu, puolalaisen vakuutusyhtiö ATU:n tekemän protestin vuoksi. Tätä FSO Polonez Caro korimalli MR'93:n sedan-versiota valmistettiin kahdella moottorivaihtoehdolla:

  • 1.6 GLI - yksipisteruiskulla ja valinnaisena varusteena olleella katalysaattorilla.
  • 1.4 GLI 16V Multipoint injection - Roverin K-sarjan moottori monipisteruiskulla.

Jonkin verran valmistettiin myös dieselmoottorista FSO Polonez Atu 1.9 GLD -malleja, mutta näiden määrä jäi vähäiseksi, koska FSO Polonez Caro MR'93 1.9 GLD:n valmistus lopetettiin samaan aikaan kun FSO Polonez Atu tuli tuotantoon.

Daewoo-FSO Polonez Caro Plus (MR'97)[muokkaa]

Huhtikuussa 1997 esiteltiin uusi Daewoo-FSO Polonez Caro Plus MR'97. Kyseessä oli ensimmäinen FSO Polonnez, joka oli valmistettu Daewoo-FSO -brandin alla. Kori oli moderni, keulan ilme oli muuttunut uuden maskin ansiosta ja takavalojen välissä oli heijastinpaneeli. Puskurit ja maski oli nyt vakiovarusteena maalattu korin väriseksi, aivan kuten FSO Polonez Caro MR'93:n "Orcari"-varustepaketissa, samoin ovenkahvat.

Polonezin tätä versiota valmistettiin kahdella eri moottorilla:

  • 1.6 GLI
  • 1.4 GTI 16V multipoint injection - Roverin K-sarjan moottori monipisteruiskulla.

Daewoo-FSO Polonez Atu Plus[muokkaa]

Huhtikuussa 1997 esiteltiin Polonezin uusi sedan-versio Daewoo-FSO Polonez Atu Plus. Koriin tehdyt muutokset olivat samankaltaisia kuin hieman aiemmin esitellyssä liftback-mallissa.

Polonezin tätä versiota valmistettiin kahdella eri moottorilla:

  • 1.6 GLI
  • 1.4 GTI 16V multipoint injection - Roverin K-sarjan moottori monipisteruiskulla.

Daewoo-FSO Polonez Caro Combi Plus[muokkaa]

Kun Daewoo-FSO Polonez Caro Plus tuotiin markkinoille, mallistoon ei kuulunut edelleenkään farmarimallia. FSO Polonez Caron pohjalle suunniteltiin tarpeelliset muutokset ja vuosien 1997 – 2000 välisenä aikana valmistettiin farmarimalleja nimellä Daewoo-FSO Polonez Caro Combi Plus.

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian FSO_Polonez-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  1. Tekniikan Maailma 3/1987
  2. Tuulilasi 11/1981
  3. Tuulilasi 9/1984