Škoda 1101/1102

Kohteesta AutoWiki
(Ohjattu sivulta Škoda 1102)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Škoda 1101
Škoda 1102
(typ 938)
Skoda-1101.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa AZNP,
Flag of the Czech Republic.svg.png Tsekkoslovakia: [1]
Mladá Boleslav (alusta)
Vrchlabí ja Kvasiny (kori)
Valmistusaika 19461952 (1101)
19491951 (1102)
Luokka Alempi keskiluokka
Kori 2- ja 4-ovinen sedan
2-ovinen cabriolimousine
2-ovinen roadster
3-ovinen farmari
3-ovinen pakettiauto
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1100 cm3
Teho 23,5 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus 100 km/h
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 15.400 € (1950, v. 2014 kerroin)
Edeltäjä Škoda Popular
Seuraaja Škoda 1200
Saman luokan autoja Triumph Mayflower
Standard Vanguard

Škoda 1101 ja Škoda 1102 olivat tsekkiläisen AZNP:n vuosina 1946–1952 valmistamia alemman keskiluokan malleja. 2-ovisen korimallin lempinimi Tudor tulee englannin kielisestä ilmaisusta "two-door".

Škoda 1101 oli vuosina 1940–1944 valmistetun Popular 1101 (typ 938) -mallin seuraaja, ja poikkesi tästä lähinnä koripeltiensä uusittujen muotojen osalta. Vuonna 1949 mallin rinnalle tuotiin hivenen modernisoitu versio 1102. Škoda 1101/1102 -malleja valmistettiin lukuisilla erilaisilla tehdaskoreilla, 1101:n perustalta kehitettiin lisäksi urheiluversiot Škoda Sport ja Škoda Supersport.

Yleistä[muokkaa]

Škoda 1101 oli käytännössä vuoden 1939 Popular 1101:n ajantasaistettu versio ja molemmilla oli sama tehdaskoodi, typ 938. Uuden Škoda 1101:n moottoria oli joiltain osin ajantasaistettu, kardaaniakselin rättinivel vaihtui ristiniveleen, etuakselin kitkavaimentimet vaihtuivat hydraulisiin ja auto sai 4-portaisen vaihteiston.

Täydellisesti uusitussa kojetaulussa erilliset merkkivalot oli koottu mittariston yhteyteen ja sen keskellä oli iso ritilä, jonka tilalle saattoi asentaa radiovastaanottimen. Käsijarrun käyttötanko siirtyi ohjauspyörän alle ja se sai "sateenvarjokahvan". Lämmityslaite ei kuulunut vakiovarustukseen kuin ainoastaan ambulanssiversiossa.

Ulkoisia uudistuksia olivat lokasuojiin integroidut ajovalot ja uusi, vaakatasoisten kromattujen ripojen muodostama maski. Peruskori pysyi muuttumattomana, samoin sen rakenne, jonka muodostivat puukehikko ja siihen nauloilla ja ruveilla kiinnitetyt pintapellit. Nimi "Popular" poistettiin käytöstä, pyrkimyksenä luoda vientimarkkinoilla mielikuva täysin uudesta mallista.

Škoda 1102[muokkaa]

Škoda 1102 tuli markkinoille keväällä 1949. Mallin eroina 1101:een ovat vaihteenvalitsimen siirtyminen lattialta ohjauspyörän taakse, uusi koriin integroitu etupuskuri sekä suuntavinkkareiden etupuolelle lisätyt ohjaamon raitisilmaluukut. Tämän jälkeen henkilöautot olivat pääsääntöisesti 1102-mallisia ja pakettiauto, farmari sekä ambulanssi 1101-mallisia.

Lokakuussa 1947 Roadster esiteltiin uudella maskilla, joka muodostui viidestä aiempaa leveämmästä vaakatasoisesta rivasta. Roadsterin lisäksi myös sedan sai tuolloin saman maskin, muut henkilöautot vuonna 1948 ja kombi, pakettiauto ja ambulanssi vasta maaliskuussa 1950. Vuoden 1950 aikana ohjauspyörä vaihtui 2-puolaiseksi. Kesäkuussa 1951 mittaristo vaihtui tulevan 1200-mallin pyöreisiin näyttöihin. Malleihin tehtiin koko niiden valmistushistorian ajan myös pienempiä muutoksia.

Ominaisuudet[muokkaa]

Ohjaustankovaihdekepin liikkeet ovat pitkät. Lisäksi vain kolmonen ja nelonen ovat synkronoituja, joten synkronoimattomien ykkösen ja kakkosen käyttö vaatii kaksoispoljentaa ja välikaasua.

Škodan hienouksiin kuuluu keskuspainevoitelu, jollainen oli myös esimerkiksi Mercedes-Benz 170-mallissa. Keskuspainevoitelun jalkakäyttöinen pumppu on sijoitettu kuljettajan jalkatilaan ja polkimella työnnetään voiteluöljyä alustan tärkeisiin kohteisiin.

Bensiinisäiliö on sijoitettu moottorin päälle ja ohjaamon eteen. Säiliön sijoitus moottorin päälle on kolaritilanteissa vaarallinen. Ajon päättyessä etumatkustajan jalkatilaan sijoitettu polttoainehana kannattaa sulkea, jotta bensiiniä ei pääse kaasuttimeen liikaa.

Polttoainesäiliön sijoituksesta johtuen vaunu tankataan moottoritilaan.

Vaihteensiirto on jähmeä ja synkronoimattomat ykkönen ja kakkonen vaikeuttavat ajamista. Ohjausvalitsin on kojelaudassa. Ohjaus on melko raskas ja tunnoton. Erillisjousitus toimii sujuvasti. Nestetoimiset jarrut ovat varsin tehokkaat.

Škodan puusomisteet ovat ootrattua peltiä. Myös muovia on käytetty sisustuksessa runsaasti. Lämmityslaitetta ei ole. Tavaratila on melko pieni ja ylöspäin aukeava luukku jää vaaka-asentoon haitaten lastausta.

Edessä ja takana jousituksena poikittainen lehtijousipakka, takana heiluriakselisto.

Tekniset tiedot[muokkaa]

Škoda 1101 / 1102
Vuosimalli 1946–1952
Moottori R4-bensiini, OHV 8v, kaasutin Solex 26 UAHD, puristussuhde 6,5:1
Iskutilavuus 1089 cm3
Suurin teho 32 hv (23,5 kW) / 4200 r/min
Suurin vääntö 6,6 kpm (64,7 Nm) / 2400 r/min
Vetotapa Takaveto
Vaihteisto 4-portainen manuaalivaihteisto

1101 Sport[muokkaa]

Vuoden 1949 kautta varten 1101 Tudor-mallista kehitettiin erikoisrakenteisen ratakisaversio Škoda Sport. Kaksipaikkaisen avoauton akseliväli oli 400 millimetriä lyhyempi, ja poikkeuksellisen matala kori tehtiin alumiinista. Auton ensimmäinen kisa oli Brnossa ajettu Tšekkoslovakian Grand Prix. Tehtaan tähtäimessä oli myös vuoden 1950 Le Mansin 24 tunnin ajo.

Le Mansissa Škodan kuljettajina toimivat Václav Bobek ja Jaroslav Netušil. Heidän 600 kg:n painoisen kisa-autonsa akseliväli pidennettiin Le Mansia varten 2150 millimetriin, mikä paransi auton suuntavakautta, ja ajovaloyksiköiden viereen asennettiin sirpinmuotoiset ilmanottoritilät. Ne ohjasivat jäähdytysilmaa etupyörien rumpujarruihin. Kisan yön pimeisiin tunteihin saatiin enemmän valoa kahdella lisävalolla. Muutoin kisa-auton tekniikka perustui varsin pitkälle sarjatuotantoiseen Tudor-malliin, josta olivat peräisin esimerkiksi PAL:n valmistama 12 voltin sähköjärjestelmä ja Barumin ristikudosrenkaat. Kisa-auton moottori oli samanlainen kuin aiemmissakin kisoissa. Matalan konepellin alta löytyi siis iskutilavuudeltaan 1089 cm3:n vesijäähdytteinen nelisylinterinen moottori, jonka puristussuhde oli 8,6:1 ja jossa seoksenmuodostuksesta vastasi Solex 40 UAIP -kaasutin. Moottorin suurin teho oli 50 hv (37 kW) kierrosluvulla 5200/min. Tehoa oli yli puolet enemmän kuin sarjatuotantomallissa (32 hv). Siihen aikaan yleisellä kisapolttoaineella, joka oli bensiinin, etanolin ja asetonin seos, ŠKODA Sport ylsi huippunopeuteen 140 km/h kuluttaen vain 12 litraa sadalla kilometrillä. Täyteen tankattuna sekä vain varikolla käytettäväksi sallittujen työkalujen ja varaosien kanssa auton kisapaino oli 700 kg.

Le Mansin ensikertalaiset Jaroslav Netušil ja Václav Bobek tekivät hienosti parhaansa. Keskinopeudella 126 km/h he taistelivat kaikkiaan 60 auton kisassa toiselle sijalle 1100-kuutioisten luokassa, jossa osallistujia oli 11. Tuohon aikaan yleisesti käytetyllä tehokerroinpainotuksella kaksikko nousi kokonaistilanteessa viidenneksi. Aamuhämärässä, kun kisaa oli ajettu 13 tuntia, auto numero 44 jäi radan varteen kierroksella 115. Tekninen vika pakotti Škoda Sportin keskeyttämään: kiertokangenkaulan lukitus petti, eikä vikaa voitu korjata paikanpäällä.[2]

Tuonti Suomeen[muokkaa]

Škoda 1102- ja 1101-malleja valmistettiin yhteensä noin 66.904 yksilöä, joista jopa 50.000 meni vientiin. Näistä Suomeen tuotiin yli 4000 yksilöä. Vientimäärät Suomeen vaihtelivat vuosittain huomattavasti johtuen Suomen valuuttatilanteesta sekä valmistajatehtaan toimitusmahdollisuuksista. Suomen maahantuoja Helkama solmi maahantuontisopimuksen 1947 ja aloitti tuonnin vuonna 1948, jolloin tuotiin vain neljä Škodaa Suomeen (1101-malli). Maahantuoja vei Tsekkoslovakiaan mm. puutaloja, jolloin se sai myös luvan autojen tuontiin Tsekkoslovakiasta. Osa autontuonnista hoidettiin vaihtokaupalla, esimerkiksi 1949 tuoduista 350 Škodasta (1102-malli) 231 tuli vaihtokaupalla. Škoda 1102 ei ollut varsinaisesti halpa auto, se maksoi vuonna 1950 390.000 markkaa eli 15.366 euroa (v. 2014 kerroin 0,0394). Škodaa halvempia olivat muiden itäautojen lisäksi esimerkiksi Austin A40, Ford Prefect, Triumph Mayflower ja Ford Taunus, Hillman Minx, Standard Vanguard ja VW Kupla.

Škoda 1102 maksoi Suomessa vuonna 1952 435.000 markkaa eli 14094 euroa (v. 2015, kerroin 0,0324). Škodan lempinimi Suomessa oli Piikkinokka.

Lähteet[muokkaa]

  • Moottori 1/2007, sivut 80-85
  • Mobilisti 3/2004
  1. The ŠKODA 1101 ‘Tudor’ celebrates its 70th – Škoda Storyboard, 6. toukokuu 2016. Viitattu: 16. syyskuu 2021.
  2. 70 vuotta sitten ŠKODA starttasi ainoan kertansa Le Mansin 24 tunnin kisaan – Škoda, Lehdistötiedote, 24. kesäkuu 2020. Viitattu: 19. syyskuu 2021.
Škoda-logo 1926-33.jpg Škoda-mallien aikajana 1925–1950
Luokka 1920 1930 1940
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Pieni auto
Alempi keskiluokka
422 418 Sagitta Popular 995
420 Popular 1101 / 1102
Keskiluokka
Ylempi keskiluokka
110 4R Rapid
120 430 Favorit
6R 633
637
Suuri auto 350 645
360 650 Superb Superb
860 Superb 4000 VOS
Urheiluauto Popular Monte Carlo
Škoda-logo 1926-90.jpg Škoda-mallien aikajana 1950–1980
Luokka 1950 1960 1970
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Alempi keskiluokka 1101 / 1102 440 "Spartak" Octavia
1000 MB / 1100 MB 100 / 110 105 / 120
Keskiluokka 1200 "Sedan" 1201 "Sedan"
Suuri auto VOS
Avoauto
Coupe
450 Felicia 1000 MBX
1100 MBX
110 R
Kevyt hyötyajoneuvo 1202
1203