Chevrolet El Camino

Chevrolet El Camino
Valmistaja ja valmistusmaa	General Motors Corporation, Chevrolet-divisioona
Valmistusaika	1959 – 1960 1964 – 1987
Kori	Coupe utility
Voimanvälitys	Etumoottori, takaveto

Pääartikkeli: Chevrolet

Chevrolet El Camino oli amerikkalaiseen General Motors-konserniin kuuluvan Chevrolet-divisioonan, vuosina 1959 – 1960 ja 1964 – 1987 valmistama kevyt, coupe utility -korinen lava-auto. El Camino tuli aluksi markkinoille vain parin mallivuoden pituiselle ajanjaksolle, vuosina 1959 – 1960, GM:n vastineena Ford Motor Companyn kevyelle Ranchero-lavamallille. Malli palasi tuotantoon vuonna 1964 ja sitä valmistettiin mallivuoden 1977 loppuun Chevrolet Chevellen pohjalevyyn perustuvana versiona. Mallivuosien 1978 – 1987 El Caminot perustuivat GM:n G-koristen mallien pohjalevyyn. Vaikka El Camino perustuukin henkilöautomalliin, on se Pohjois-Amerikassa luokiteltu tavara-autoksi ja se kuuluu luokkaan "truck". GMC:n valmistama El Caminon badge engineering -versio, nimeltä GMC Sprint, esiteltiin mallivuodelle 1971. GMC:n versio sai vuonna 1978 uuden nimen "Caballero" ja se pysyi El Caminon tavoin tuotannossa mallivuoden 1987 loppuun.

El Camino on espanjaa ja tarkoittaa tapaa, menetelmää ja keinoa sekä tietä, suuntaa tai reittiä.

Historiaa

Ford Australia oli ensimmäinen coupe utility -korimallisen auton valmistaja. Malli sai syntynsä vuonna 1932, kun maanviljelijän vaimo Australian Victorian osavaltiosta lähestyi Fordin tehdasta kirjeellä, jossa hän tiedusteli "olisiko mahdollista valmistaa ajoneuvo, jolla pääsisimme sunnuntaisin kirkkoon ja maanantaina saisimme vietyä possumme torille?". Australian Fordin nuori suunnittelija Lew Bandt ryhtyi toimeen soveliaan mallin kehittämiseksi, ja ensimmäinen coupe utility esiteltiin vuonna 1934. Bandt siirtyi aikanaan Fordin Advanced Design Department -osaston johtoon ja hänen ajatustensa pohjalta kehitettiin australialaiseen Ford Falcon -malliin perustuvat XP-, XT-, XW- ja XA-sarjojen coupe utility -mallit. General Motorsin australialainen tytäryhtiö General Motors-Holden's Ltd valmisti Chevrolet coupe utility -malleja vuonna 1935, Studebaker Corporation valmisti Coupe Express -malliaan vuosina 1937 – 1939, mutta korimalli ilmaantui uudestaan, suuremman mittakaavan valmistukseen, vasta vuonna 1957 tapahtuneen Ford Rancheron esittelyn myötä.

Malleja valmistettiin coupe utility -korisina ja samantyyppisinä, mutta avokattoisina roadster utility -versioina, mutta 1930-luvun loppupuolen kasvava elintaso ja ostajien siirtyminen käyttömukavuudeltaan parempien autojen pariin, johti coupe utility -mallien myynnin kasvuun, roadster utility -mallien kustannuksella ja vuoteen 1939 saavuttaessa jäljempänä mainitut olivat enää vain haihtuva muisto.

Mallivuoden 1955 puolivälissä tapahtunut Chevroletin Cameo Carrier -lava-auton esittely raivasi osaltaan tietä El Caminolle. Vaikka kyseessä oli Chevroletin kevyiden tavara-autojen sarjan alaversio, Cameo tarjosi henkilöautomaisia piirteitä, joihin kuuluivat mm. korin kaksivärimaalaus, valinnainen V8-moottori, automaattivaihteisto, tehostajat ja henkilöautojen maailmasta tyylinsä saanut sisustus. Muut merkit kuten Dodge, Ford ja International Harvester alkoivat tarjoamaan sileäkylkisiä lavamalleja vuonna 1957. Vuoteen 1957 ajoittuu myös Ford Rancheron esittely ja se loi täysin uuden, henkilöauton perustalle valmistetun lava-auton luokan. GM ryhtyi suunnitelemaan vastaiskua ja vuonna 1959 Chevrolet esitteli El Caminon. Mallin myyntiluvut olivat kuitenkin pettymys ja se poistui myynnistä kahden tuotantovuoden jälkeen, palatakseen mallivuoden 1964 kompaktiin Chevelle-malliin perustuvana.

Sukupolvet

Ensimmäinen sukupolvi (1959 – 1960)

Pääartikkeli: Chevrolet El Camino 1. sukupolvi

El Camino esiteltiin mallivuodelle 1959, kaksi vuotta Ford Rancheron jälkeen. Kuten Ranchero, El Camino perustui olemassaolevalle, muokatulle pohjalevylle. El Caminon tapauksessa se oli mallivuoden 1959 kaksiovinen, edullinen wagon-malli Brookwood, joka puolestaan perustui kyseiselle vuodelle täydellisesti uusittuun, aiempaa pidempään, matalampaan ja leveämpään henkilöautosarjaan. Samoin kuin Brookwood wagon- ja sedan delivery -versiot, El Camino oli periaatteessa saatavilla kaikilla full-size Chevyjen voimalinjapaketeilla.

Toinen sukupolvi (1964 – 1967)

Pääartikkeli: Chevrolet El Camino 2. sukupolvi

Chevrolet esitteli uuden, keskikokoiseen Chevelleen perustuvan El Caminon, neljä vuotta mallin vähemmän menestyksekkään debyytin jälkeen. Vuoden 1964 malli on B-pilareista eteenpäin täysin identtinen Chevellen kanssa ja se kantoi sekä "Chevelle"- että "El Camino" -tunnuksia. Kuutoskoneisten El Caminojen vakiomoottorina toimi 194-kuutiotuumainen "Hi-Thrift" R6, kahdeksansylinteristen-versioiden vakiomoottori oli Chevroletin 283-kuutiotuumainen "Turbo Fire" V8. Vaihteistoina oli vakiona 3-portainen Syncro-Mesh manuaalivaihteisto.

Kolmas sukupolvi (1968 – 1972)

Pääartikkeli: Chevrolet El Camino 3. sukupolvi

Mallivuodelle 1968 Chevrolet esitteli hieman pidemmän El Caminon, joka perustui Chevellen station wagonin / 4-ovisen sedanin edellisvuotista tuuman pidemmällä akselivälillä varustetulle alustalle. Akseliväli oli nyt 116 tuumaa (2946 mm) ja auton kokonaispituus 208 tuumaa (5283 mm). Korin ulkopintojen sekä ohjaamon sisätilojen vakio- sekä lisävarustus noudatti Chevelle Malibun tarjontaa.

Neljäs sukupolvi (1973 – 1977)

Pääartikkeli: Chevrolet El Camino 4. sukupolvi

Suomessa

Metro-Auto toi Suomeen noin 500 El Caminoa vuosina 1978-82. Näistä suurin osa oli V6-moottorisia, V8-moottoriset olivat harvinaisia.

Suomeen tuoduissa El Caminoissa oli vakiovarusteena automaattivaihteisto, ohjaustehostin, tasauspyörästön luiston rajoitin, kattava mittaristo ja säädettävä ohjauspyörä.

Vuoden 1982 jälkeen dollarin kurssi nousi niin korkeaksi, että se vähensi amerikkalaisautojen ja myös El Caminon tuontia Suomeen.

Lähteet

• http://www.fastlane.com.au/Features/First_ute.htm Who built the first utility - where - when... , Gary Warnerin englanninkielinen artikkeli
  
• http://auto.howstuffworks.com/1955-chevrolet-cameo-carrier.htm 1955 Chevrolet Cameo Carrier by the Auto Editors of Consumer Guide
• Mobilisti 7/2014