Škoda Auto a.s.

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Škoda Auto a.s.
Škoda logo
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of the Czech Republic.svg.png Tšekin tasavalta,
Plzeň
Tuotannon aloitus 1924
Autokonserni Volkswagen AG
Vuotuinen valmistusmäärä 556 347 (2006)
494 127 (2005)
443 868 (2004)
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa 3. (2012)
4. (2011)
3. (2010)
4. (2009)
5. (2008)
8. (2007)
8. (2006)
10. (2005)
15. (2004)
15. (2003)
13. (2001)
13. (2000)
13. (1998)
15. (1997)
19. (1996)
18. (1994)
21. (1993)
26. (1992)
22. (1990)
19. (1989)
17. (1988)[1]
15. (1984)
13. (1981)
15. (1976)
Suomen maahantuoja Helkama-Auto Oy
Suosituin malli Škoda Octavia


Škoda Auto (lausutaan [ʃkoda]) on Volkswagen AG -konserniin kuuluva tšekkiläinen, aiemmin tšekkoslovakialainen autonvalmistaja, joka sijaitsee Mladá Boleslavin kaupungissa. Se on Mercedes-Benzin ja Peugeot’n ohella yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista autoyhtiöstä.

Historia[muokkaa]

Varhaisvuodet[muokkaa]

Škodan-yhtymän (Škodovy závody) historia ulottuu vuoteen 1859, jolloin Waldsteinin perhe (tsekiksi Valdštejnové) perusti Maschinenbaubetrieb des Ernst Graf Waldstein-Wartenbergin (kreivi Ernst Waldstein-Wartenbergin konerakennusyritys) Plzeňiin. Se kasvoi 1800-luvulla Itävalta-Unkarin suurimmaksi teollisuusyritykseksi. Vuonna 1866 yrityksen henkilöstö oli jo yli 100 ja sitä johtamaan nimitettiin Emil von Škoda. Škoda osti tehtaan vuonna 1869 ja alkoi pian laajentaa sitä.

Autojen valmistuksen alku[muokkaa]

Škodan autonvalmistuksen juuret ulottuvat vuoteen 1895, jolloin se perustettiin Mladá Boleslaviin Laurin & Klement -nimellä (perustajien nimet olivat Václav Laurin ja Václav Klement) Aluksi yhtiö teki polkupyöriä, vuodesta 1899 lähtien moottoripyöriä ja vuodesta 1905 lähtien myös autoja. Ensimmäinen automalli oli pieni kevytrakenteinen Voiturette, jota valmistettiin noin sata kappaletta. Yritys vei autoja ulkomaille jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Se käytti autoissaan myös uusia teknisiä ratkaisuja, yhtenä esimerkkinä vuoden 1907 Model FF:ssä ollut yksi maailman ensimmäisistä 8-sylinterisistä moottoreista.

Maailmansotien aika[muokkaa]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Laurin & Klement alkoi valmistaa myös kuorma-autoja. Vuonna 1924 se yhdistyi Emil von Škodan Škodovy závodyn kanssa, joka oli Itävalta-Unkarin suurin teollisuusyritys, samalla syntyi automerkki Škoda ja ensimmäinen auto, Škoda 422, valmistui vuonna 1929.

1930-luvun Tšekkoslovakiassa Škoda oli eräs huomattavimpia eurooppalaisia raskaan teollisuuden yrityksiä. Yritys valmisti mm. aseita, työstökoneita ja ajoneuvoja. Autot olivat enimmäkseen suurikokoisia ja kalliita luksusvaunuja, mutta vähitellen markkinoita alettiin hakea myös pienemmistä kokoluokista.

Vuonna 1934 Škoda esitteli käänteentekevällä keskusputkirungolla varustetun Popularin, jonka perusratkaisu säilyi tuotannossa 1960-luvun lopulle [2]. 1930- ja 1940-lukujen menestyneimpiä malleja olivat mm. Popular (19341946) ja Superb (19341949).

Ennen toista maailmansotaa saksalaiset miehittivät maan ja Škodovy závodysta tuli osa Hermann Göring Werkeä ja natsi-Saksan sotaponnistelua [3].

Korpivaara Oy (silloin Korpivaara & Halla Oy) aloitti Škoda-autojen tuonnin Suomeen vuonna 1938, mutta toiminta katkesi toiseen maailmansotaan [4].

Skoda valmisti vuosina 19261951 monen muun metallituotteen ohella myös traktoreita [5].

Maailmansotien jälkeen[muokkaa]

Toisen maailmansodan jälkeen Škoda-yhtymästä tuli osa Tšekkoslovakian suunnitelmataloutta ja se kansallistettiin sekä jaettiin eri yhtiöiksi toimialoittain. Škodan henkilöautopuolesta muodostettiin AZNP Mladá Boleslav. Kirjainlyhenne AZNP tulee sanoista Automobilové závody, národní podnik, eli autotehdas, kansan omistama. Yhtiöön liitettiin myös Jawan Kvasinyssa sijainnut autotehdas.

Sodan jälkeiset mallit 1101/1102 (1946), 1200 (1952), 440 (1955) ja Octavia (1959) pohjautuivat teknisesti sotaa edeltäneeseen Popular-malliin. 1960-luvulle tultaessa aika oli ajanut niiden ohi. Myös tehdas oli vanhanaikainen ja tehoton, sillä käsityön osuus oli suuri eikä valmistuslinjoja oltu suunniteltu sellaisille volyymeille että ne olisivat kyenneet tuottamaan autoja kysyntää vastaavia määriä.

Takavetoisia Škodia tuotiin Suomeen paljon ja niiden laatu ja maine oli selvästi parempi kuin muiden itäautojen. Vuosina 1948–64 Suomessa myytiin yli 37.000 takavetoista Škodaa. Ensimmäisenä tuontivuonna 1948 Suomeen ehdittiin tuoda vain neljä Škodaa (1101-malli), muina vuosina Škoda oli varsin suosittu automerkki.

Vaikka Škoda oli viimeistelyltään itäautojen paremmasta päästä, se oli kuitenkin jäänyt jälkeen länsieurooppalaisesta tasosta. Materiaalit olivat heikkoja ja työn laadussakin oli toivomisen varaa. Kuitenkin se menestyi hyvin myös itäblokin ulkopuolella, sillä se tarjosi tiloja ja ominaisuuksia, joita länsieurooppalaisista autoista ei sen hintaluokassa löytynyt.

Vuonna 1964 Mladá Boleslavissa vihittiin käyttöön Renault’n kanssa yhteistyössä tehty nykyaikainen tehdas. Automaation taso oli korkealla ja tehtaan tuotantokapasiteetti harppasi ylemmäs. Samalla esiteltiin täysin uusi Škoda-malli, 1000 MB, jossa moottori oli sijoitettu taakse. Tämän tekninen perusratkaisu säilyi valmistuksessa 1980-luvun lopulle saakka. Vaikka 1000 MB oli aikanaan ajanmukainen niin teknisesti kuin muotoilultaankin, siinä oli lastentauteja jotka huononsivat Škodan mainetta. Ongelmia oli alussa erityisesti moottorin voitelussa ja jäähdytyksessä. Moottorin perusrakenne säilyi kuitenkin tuotannossa vuoteen 2003 asti [6]. Moottorin viimeinen versio oli VAG-yhtymän teho/paino -suhteeltaan paras ja valmistuskustannuksiltaan halvin moottorimalli. Vuodesta 1964 alkaen Škoda valmisti takamoottorisia autoja, jotka tulivat tunnetuiksi halvasta hinnasta, hankalista ajo-ominaisuuksista, meluisuudesta ja heikkotehoisista moottoreista.

LIAZ (LIberecké Automobilové Závody – Liberec Automobiili tehdas) -yhtiö perustettiin vuonna 1951 hallituksen toimesta Škodan raskaskalusto -osastoksi. Vuonna 1953 LIAZ muuttui itsenäiseksi Škodasta, mutta jatkoi yhä myös tämän merkin tuotantoa vuoteen 1984 (Škoda LIAZ).

1980-luku[muokkaa]

1980-luvulle tultaessa Škoda käytti edelleen 1960-luvulla suunniteltua tekniikkaa, joka ei ollut kilpailukykyistä länsimaiden markkinoilla. 1970-luvulla tehtaalla kyllä oli etuvetoinen prototyyppi jossa oli uusi moottori, mutta vuonna 1976 esitellyssä mallissa uutta oli vain uudelleen muotoiltu kori - syyksi ilmoitettiin SEV-maiden mallipolitiikka [7]. Tämä ilmeisesti tarkoitti Neuvostoliiton tahtoa, koska etuvetoinen Škoda olisi ollut liian hyvä kilpailija Ladalle (vertaa Wartburgin torjuttuihin uudistumispyrkimyksiin kuten suunniteltuun nelitahtimoottoriin 1970-luvulla [8].

Yllättäen vanhaa Škoda-moottoria (kolme runkolaakeria ja työntötangot) käytettiin modernisoituna 2000-luvulle asti. Škodan pitkä alamäki taittui nousuksi vuonna 1987 markkinoille tulleen Favorit-mallin myötä. Sen oli suunnitellut Italialainen Bertone ja moottoritekniikkaa lisenssoitiin Länsi-Euroopasta. Auton huomattavasti parantunut laatu oli edelleen jonkin asteinen vitsi Länsi-Euroopassa, mutta siitä tuli erittäin suosittu Tšekkoslovakiassa ja muualla itäblokin maissa.

1990-luku[muokkaa]

Škoda-logo (1999–2011)

Vuonna 1989 tapahtuneessa samettivallankumouksessa Tšekkoslovakian kommunistihallinto kaatui ja teollisuutta alettiin pian yksityistää. Škodan kohdalla päädyttiin hakemaan vahvaa yhteistyökumppania, joka oli lopulta saksalainen VAG-konserni. Vuonna 1991 Škodasta tuli VAG-konsernin neljäs automerkki Volkswagenin, Audin ja Seatin rinnalle.

Škodan varsinainen läpimurto Länsi-Euroopan markkinoille tapahtui vuonna 1996 Octavian ja kolme vuotta myöhemmin esitellyn Fabian myötä. Octavia perustui samaan alustaratkaisuun Volkswagen Golfin, Boran, Seat Leonin, Audi A3 ja TT:n kanssa ja sen tavaramerkiksi nousi huomattavan kookas tavaratila. VAG-konserniin liittymisen jälkeen yritys on lähes kolminkertaistanut tuotantomääränsä.

Suomessa[muokkaa]

Suomeen tuotiin 1930-luvulla 50 kappaletta Škoda Popularia, mutta niistä 20 tuhoutui tuontivaraston palossa. Maahantuoja oli Korpivaara [9]. Vuonna 1938 (31.12.1938) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 35 Škoda henkilöautoa [10].

Helkama-konsernin tytäryhtiö Suomen Koneliike Oy solmi maahantuontisopimuksen Škoda-tehtaan kanssa vuonna 1947. Sopimukseen sisältyi myös Jawa-moottoripyörien tuonti [11]. Henkilöautojen tuontisäännöstelyn aikana Škoda oli ns. itäautona helposti saatavissa ja se nousi Suomen yleisimpien automerkkien joukkoon [12]. Vuoden 1954 lopussa Suomessa oli rekisterissä 3 513 Škoda-henkilöautoa, jolloin se oli neljänneksi yleisin henkilöautomerkki Fordin, Chevroletin ja Volkswagenin jälkeen [13].

Vuonna 1962 Suomen rekisterissä oli 28 838 Škodaa [14]. Suomeen tuotiin 1947-1977 (1978 alkuun mennessä) noin 55 000 Škodaa [15]

Suomen Koneliike ylläpiti vuosina 19531963 suomalaista Škoda-kilpatallia, joka oli lajissaan Suomen ensimmäinen. Tallin kuljettajista nimekkäin oli Esko Keinänen, joka voitti vuoden 1961 Monte Carlo -rallissa Škodalla luokkansa ja saavutti yleiskilpailussa kuudennen sijan [16]. Henkilöautojen tuontisäännöstelyn purkaminen vuonna 1962 merkitsi Škodalle ja muille itäeurooppalaisille automerkeille markkinaosuuden pienentymistä. Vuonna 1965 markkinoille tullut takamoottorinen Škoda 1000 MB ei saavuttanut suomalaisissa autonostajissa erityisempää vastakaikua edullisesta hankintahinnastaan huolimatta [12]. Vuoden 1969 lopussa Škodia oli rekisterissä noin 19 000 kappaletta, mutta vaikka 1970-luvun aikana rekisteröitiin lähes 17 000 uutta Škodaa, merkkiä oli vuoden 1979 lopussa rekisterissä vain reilut 15 000 autoa. Myyntiä ei juuri auttanut edes Škodan menestys taloudellisuuskilpailuissa [17]. Vuonna 1985, jolloin oli tullut kuluneeksi 80 vuotta Škoda-autojen valmistuksen alkamisesta, markkinoille tuli juhlamalli 120 LSX, jossa oli perusmallia runsaampi varustelu [18]. Vuoden 1988 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli 25 353 Škoda-henkilöautoa, jolloin se oli 17. yleisin henkilöautomerkki [19]. 1990-luvun alussa Škoda oli viimeinen Suomessa markkinoilla ollut takamoottorinen henkilöauto. Škodaa pidettiin edullisena käyttöautona, jonka ongelmina olivat kuitenkin heikohko lämmityslaite ja alttius harmillisille pikkuvioille [20].

Suomessa Škodan tärkein malli on ollut Octavia [21], mutta lähes kaikkialla muualla myydyin malli on ollut vuonna 2000 esitelty Fabia. Sen valmistusmäärät ovat jopa kaksinkertaiset Octaviaan verrattuna.

Tuotanto nykyään[muokkaa]

ŠKODAn Kvasinyn tehdas vuonna 2014

Škodaa valmistetaan nykyään useassa maassa. Tsekissä sijaitsevien (Mláda Boleslav, Kvasiny ja Vrchlabín) tuotantolaitosten lisäksi toimintaa on mm. Venäjällä, Bosnia-Herzegovinassa, Ukrainassa, Intiassa, Kiinassa ja Kazakstanissa. Kaikkiaan Škoda Auto työllistää maailmanlaajuisesti noin 27.000 henkilöä.

Heinäkuussa 2006 Škoda ilmoitti ylittäneensä 10 miljoonan valmistetun auton rajapyykin. Marraskuussa vuonna 2006 se ylitti myös ensi kertaa historiansa puolen miljoonan vuosittaisen valmistetun auton rajan. Vielä vuonna 1995 valmistusmäärä oli vain 208.000 autoa vuodessa. Škoda työllistää tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 26.000 henkeä.

Kesällä 2007 valmistaja ilmoitti, että se palaa noin 25 vuoden tauon jälkeen Australian automarkkinoille. Malliston ensiesittely tapahtui Sydneyn autonäyttelyssä lokakuussa 2007. Aluksi esiteltiin Octavian RS-versiot (sedan ja hatchback) sekä Roomster. Australiasta tulee viides maanosa, jossa merkin autoja myydään.

Yllättäen Skodan automallien hiilidioksidi-päästöt kasvoivat suhteessa eniten vuonna 2009 verrattuna vastaavaan ajanjaksoon koko Euroopassa [22].

Nykyiset mallit[muokkaa]

Skoda Octavia 1.8 TSI Green tec Elegance

Vanhat mallit[muokkaa]

Škoda Fabia (2001)
Škoda Octavia (2005)

Kuorma-autot[muokkaa]

LIAZ - Škoda 706 RT

Pääartikkeli: LIAZ

Konepajakonserni Škoda aloitti kuorma-autojen tuotannon sotilaskäyttöön I maailmansodan aikana ja vuonna 1925 yhtiöön fuusioitu Laurin & Klement kasvatti hyötyajoneuvojen valikoimaa entisestään. Rahtiajoneuvot jatkokehitettiin aiemmasta Laurin & Klement -tuotannosta, mutta niiden merkkinä oli nyt Škoda. Valmistus tapahtui konsernin Plzeňin tehtaalla. Vuonna 1951 Jablonec nad Nisouhun perustettiin LIAZ-niminen itsenäinen yhtiö. Yhtiö käytti valmistamiensa ajoneuvojen nimenä Škodaa.

Vuonna 1992 LIAZ:in yhtiömuto muuttui valtiomisteisesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Vuonna 1995 Škoda-konserni hankki yhtiöstä 52,4 % osuuden ja sen nimeksi muutettiin Škoda LIAZ a.s.. Škoda-konserni luopui kuorma- ja linja-autojen valmistuksesta vuonna 2000.

Konseptimallit[muokkaa]

Triviaa[muokkaa]

Škoda on ollut jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen pääsponsori vuodesta 1993 vuoteen 2017 asti [23] [24].

Linkit[muokkaa]


Skoda.png Škoda-nimellä valmistetut henkilöautomallit
Tuotannossa olevat mallit

Enyaq | Fabia | Kamiq | Karoq | Kodiaq | Kushaq | Octavia  | Scala | Slavia | Superb

Mallit 1923-1945

4 R | 6 R | 110 | 120 | 150 | 360 | 418 | 420 | 421 | 422 | 430 | 633 | 637 | 640, 902, 913, 924, 919 Superb | 645 | 650 | 860 | Favorit | Popular | Rapid | Rapid 2200 | Rapid Six | Superb | Superb 3000 | Superb 4000

Mallit 1948-1991

100 | 105 | 110 | 110 LS Sport | 110 R | 120 | 120 S | 125 | 130 | 130 RS | 135 | Rapid | 136 L | 440 | 445 | 450 | 1000 MB | 1100 MB | 1102 | 1200 | 1201 | 1202 | 1203 | Felicia | Favorit/Forman | Garde | Octavia | VOS

Tuotannosta poistuneet mallit vuodesta 1991

Citigo | Fabia (IIIIII) | Felicia | Octavia (IIIIII) | Rapid | Roomster (Praktik) | Superb (IIIIII) | Yeti

Prototyypit

783 Favorit Coupé | 932 | 935 | 973 | 1100 GT | Ahoj | Joyster | MOŽ-2 | Sagitta | Tudor | Vision D | MissionL

Kilpa-autot

1100 OHC | 1101 OHC | F3 | Fabia Super 2000 | Sport | Supersport

Muut

Tatra 600 | Trekka

Lähteet[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Skoda-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  1. Tekniikan Maailma Automaailma 20B/1988, s. 9
  2. Škoda Suomi: Škoda Auto, 100 vuotta autonvalmistusta
  3. The history of the ŠKODA AUTO car factory
  4. U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1982, s. 93. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
  5. Koneviesti Nro 18, 2011
  6. Tuulilasi 12/2008, s. 48-61: Myötä- ja vastamäessä - Elämä Škodien kanssa
  7. Tekniikan Maailma 21/1976, sivu 90
  8. Mobilisti 2/2005
  9. Mobilisti 4/2007
  10. Tekniikan Maailma 12/1985, s. 61
  11. Moisala 1983, s. 395.
  12. 12,0 12,1 Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 129. Helsinki: Alfamer Oy, 2002. ISBN 952-5089-71-1.
  13. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1956, s. 211. Helsinki: Otava, 1955.
  14. Tekniikan Maailma 19/1985, sivu 25
  15. Tekniikan Maailma 5/1978, s.120, Suomen Koneliikkeen mainos
  16. Helge Nygren ja Juhani Melart: Rallin maailma, s. 62. Helsinki: Otava, 1967.
  17. Timo Laitinen: Auto 70-luvulla - nousun ja kriisin vuosikymmenellä, s. 169. Helsinki: Alfamer Oy, 2008. ISBN 978-952-472-003-8.
  18. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1985, s. 279. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1985.
  19. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1990, s. 42. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1990.
  20. Laurell (toim.) 1990, s. 461.
  21. Škodan lehdistötiedote 21.10.2008: Škodan myynti vuonna 2008 uudessa ennätyksessä, yli 7000 uutta Škodaa rekisteröity
  22. Fiat on puhtain - Tekniikan Maailma, tekniikanmaailma.fi, 17. syyskuuta 2009
  23. ŠKODA Jääkiekon MM-kisojen pääsponsorina jo 20. kerran - skoda.fi, 5. heinäkuuta 2012
  24. MM-kisojen ennätyssponsorointi saa jatkoa - MTV3 Urheilu, mtv3.fi, 13. toukokuuta 2011