Citroën Traction Avant

AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Citroën Traction Avant
7A, 7B, 7C
11, 15
7CV, 11CV, 15CV
Citroën Traction Avant
Valmistaja ja valmistusmaa Citroën,
Flag of France.svg.png Ranska
Valmistusaika 19341957
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori Coupé
Sedan
Cabriolet
Suunnittelija André Lefébvre
Flaminio Bertoni
Pohjalevy
Moottori R4, R6
Iskutilavuus 1303–2867 cm3
Teho 24–57 kW (32–77 hv)
Voimanvälitys Etuveto
Huippunopeus 100–130 km/h
Kiihtyvyys
Kulutus 11 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 8.000–10.200 € (1939)
Edeltäjä Type C
Seuraaja DS
Saman luokan autoja


Citroën-tehtaan ensimmäinen etuvetoinen automalli sai nimen Traction Avant. Se esiteltiin vuonna 1934. Sen jälkeen tehdas ei ole tehnyt yhtään takavetoista autoa.

Historia[muokkaa]

André Citroën esitti ohjeet uudelle automallille 1930-luvun alussa: "Mallistoon tarvitaan täysin uusi etupyörävetoinen auto, joka saa painaa korkeintaan 850 kg. Sen moottorin tulee olla pieni, voimakas ja taloudellinen. Sen tulee sijoittua 7CV-luokkaan ja olla vähintään nelipaikkainen. Sen tulee myös saavuttaa 100 km/h nopeuden."

Auton suunnittelivat insinööri André Lefébvre ja Flaminio Bertoni. Suunnittelu alkoi maaliskuussa 1933. Suunnitteluprojektin koodina käytettiin lyhennettä PV, joka tuli sanoista la petite voiture (pikkuauto). PV-prototyyppi esiteltiin vuonna 1934 rahoittajajoukolle, joka lupasi välittömästi tukensa projektille.

Uudesta mallista tuli André Citroënin vaatimusten mukainen, vaikka hän olisi halunnut varustaa uuden automallinsa automaattivaihteistolla, jollaisen oli nähnyt Pariisin autonäyttelyssä 1920-luvulla. Ajatuksesta luovuttiin ja tilalle suunniteltiin kolmivaihteinen käsikäyttöinen vaihteisto, joka oli ensimmäisissä malleissa liian heikko. Vaihteistoa pian vahvistettiin kestämään moottorin vääntö, jonka jälkeen se toimi tyydyttävästi. Vaihteita on kolme, joista ykkönen synkronoimaton, kakkonen ja kolmonen synkronoituja.

Uusi Citroën ei ollut ensimmäinen etuvetoinen, mutta se oli ensimmäinen suursarjatuotantoon asti päässyt etuvetoinen auto. Ennen Citroënia esimerkiksi Cord oli valmistanut etuvetoista L29-malliaan vuosina 192932, mutta niitä saatiin valmiiksi vain 5200 kappaletta.

Menestys[muokkaa]

Tärkeimmille jälleenmyyjille uutuus esiteltiin jo 24.3.1934. Lehdistölle esiteltiin uusi Citroën huhtikuun 18. päivänä 1934, ja tuotanto alkoi saman vuoden toukokuussa, aluksi mallilla 7CV, jossa oli alitehoinen 1,3-litrainen moottori. Ensimmäinen ostaja sai autonsa 3.5.1934.

Ensimmäinen vuoden 1934 malli on nimeltään 7 Berline tai 7A. Sana berline tarkoittaa Ranskassa umpiautoa. R4-moottorin tilavuus on 1303 cm³, sylinterin mitat 72 x 80 mm, puristussuhde 5,9:1, teho 23,5 kW (32 hv), paino 900 kiloa ja huippunopeus 100 km/t. Vaihteita on kolme, joista kakkonen ja kolmonen synkronoituja, ykkönen synkronoimaton. Tämän 7A:n moottori havaittiin alitehoiseksi ja sen korvasi pian 7B.

7B on 7A:n parannettu muunnos kesältä 1934. Sen R4-moottorin tilavuus on 1529 cm³, sylinterin mitat 78 x 80 mm, teho 25,7 kW /3200 (35 hv). Syksyllä 1934 esiteltiin 7C (1628 cm³, sylinterin mitat 72 x 100 mm, teho 26,5 kW 36 hv) ja loppuvuonna 1934 7S (1911 cm³, sylinterin mitat 78 x 100 mm, teho 34 kW 46 hv). Tämän jälkeen moottoria ei enää suurennettu.

Jo heti auton esittelyvuonna 7CV-malli sai rinnalleen mallit 7B, 7S ja 7C. Niissä käytettiin 1,5-, 1,9- ja 1,6-litraisia moottoreita. 7B-mallin tuotanto lakkasi jo seuraavana vuonna, mutta 7C:tä valmistettiin sotaan saakka ja 7S-mallin nimi vaihtui 11CV:ksi jo vuoden 1934 lopulla.

Uudesta erilaisesta autosta tuli heti menestyjä. Traction Avant (etuveto) oli aluksi mallin lempinimi, myöhemmin tehdas teki siitä virallisen mallinimen. Ennen tätä Citroën oli ollut vain tavallinen auto muiden joukossa, mutta nyt siitä tuli rakastettu ja vihattu automerkki, joka tunnistettiin muiden seasta.

Traction Avant Coupé
Traction Avantin muodot tuovat hyvin esille 1930-luvun yleisen muotoilutyylin. Citroën on vain kilpailijoitaan matalampi.
Traction Avant on yleinen hääautona

Traction Avantin ajo-ominaisuudet olivat aikakauteensa nähden erinomaiset. Etuveto ja alhainen painopiste saivat auton käyttäytymään erittäin tasapainoisesti, jolloin kaarrenopeudet pysyivät korkeina heikosta moottoritehosta huolimatta. Lisäksi se oli tilavampi kuin samanikäiset kardaanivetoiset autot.

Vähän ajan päästä autoon ilmeni joukko pikkuvikoja, jotka pudottivat Citroënin laatuvaikutelmaa alaspäin. Suurimmat vianaiheuttajat olivat vetoakselit ja vaihteisto. Tasanopeusnivelet sekä vaihteisto olivat aluksi heikkoja. Niiden lisäksi alatukivarret pyrkivät irtoilemaan, iskunvaimentimien teho heikkeni vuosien saatossa, jarrut osoittautuivat epäluotettaviksi ja moottori ylikuumenevaksi, käsijarru oli tehoton ja korikin alkoi ruostua vähässä ajassa. Kaikki nämä yhdistettynä tavallisesta poikkeavaan moottori-vaihteisto-rakenteeseen tekivät Traction Avantista vaikean kunnossapidettävän. Citroën sai täten huonon maineen. Tehdas kuitenkin korjasi pian ilmenneet viat.

Valmistus[muokkaa]

Traction Avant-malleja valmistettiin vuoden 1957 heinäkuuhun saakka yhteensä 759 111 kappaletta. Luku käsittää sekä neli- että kuusisylinteriset mallit: nelisylinterisiä valmistettiin 708 339 yksilöä ja kuusisylinterisiä 50 784 yksilöä. Valmistusmäärä puhuu puolestaan. Vanhanaikaisen ison Citroënin seuraajaksi esiteltiin sensaatiomainen DS vuonna 1955.

Kaikesta edistyksellisyydestään huolimatta Traction Avantissa käytettiin rakenteita, jotka olivat tuttuja jo entuudestaan. Itse asiassa mikään yksityiskohtakaan ei ollut ennennäkemätön. Eikä se ollut edes ensimmäinen etuvetoinen sarjatuotantoauto, mutta Traction Avantin ansiosta etuveto löi läpi automarkkinoilla. Siksi siitä on muodostunut legenda.

Kehitys[muokkaa]

  • 1937 siirryttiin hammastanko-ohjaukseen
  • 1938 lokasuojat muutettiin erilaisiksi
  • 1939 vanha sivuilmakaasutin vaihdettiin alailmakaasuttimeen
  • 1947 konepelti sai pystysäleikköiset sivuluukut
  • 1952 tavaratilaan asennettiin luukku, tuulilasinpyyhkimien paikka vaihtui tuulilasin yläreunasta alareunaan ja suuntanuolet korvattiin suuntavilkuilla

Tekniikka[muokkaa]

Traction Avant oli aikakauteensa nähden edistyksellinen ajokki. Se varustettiin itsekantavalla korilla, mikä tuolloin oli vielä harvinaista. Citroën rakensi alustansa ja korinsa kokonaisuudessaan teräspellistä. Se ei tarvinnut erillistä runkoa, koska teräspeltinen rakenne oli itsessään varsin vankka ja yllättävän kevyt verrattuna erillisrunkoisiin kilpailijoihinsa.

Kytkin oli kuiva ja yksilevyinen ja sen toiminta välitettiin polkimesta vaijerin kautta. Vaihteisto oli kolmivaihteinen ilman 1. ja peruutusvaihteen synkronointia.

Edessä oli erillisjousitus ja takana pitkittäisin tukivarsin varustettu jäykkä akseli. Sekä eteen että taakse oli asennettu vääntösauvajouset. Edessä jouset olivat pitkittäin ja takana poikittain asennetut. Jokaiselle pyörälle oli putki-iskunvaimentimet.

Moottorit[muokkaa]

15CV-mallin kuusisylinterinen moottori

Moottorit eivät olleet niinkään tekniikan riemuvoittoja, mutta niissä oli märät sylinteriputket. B11-koneessa oli kolmella runkolaakerilla laakeroitu kampiakseli, sylinterien sivulle sijoitettu nokka-akseli ja keinuvivut sekä painevoitelu.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö
7 A R4 1303 cm3 23,5 kW (32 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
7 B R4 1529 cm3 25,7 kW (35 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
7 C R4 1628 cm3 26,5 kW (36 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
11 AL R4 1911 cm3 34–41 kW (46–56 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
15 Six G R6 2867 cm3 56,5 kW (77 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min

Mallit[muokkaa]

Traction Avantin sisusta

Mallistoon kuului kolme eri akseliväliä: 291, 309 ja 327 cm. Korimalleina olivat Berline-umpikori, Coupé ja Cabriolet. Normaalimalleissa käytettiin keskipitkää akseliväliä. Lyhyintä käytettiin 7CV- ja 11CV Legere-urheilumallissa. 327 cm:n akselivälin tapasi 7–9-paikkaisissa Familiale-farmarimalleissa ja Commerciale-hyötyajoneuvoissa.

Vuonna 1934 Pariisin autonäyttelyssä Citroën esitteli 22CV-mallin, johon oli istutettu 3,8-litrainen 100-hevosvoimainen V8-moottori, joka periaatteessa oli valmistettu liittämällä kaksi nelisylinteristä rivikonetta V-muotoon. Prototyypin ajettavuus oli varsin kehnoa, joten ajatuksesta luovuttiin ja prototyypitkin tuhottiin.

Sen sijaan vuonna 1938 esiteltiin iso 15CV-malli, jossa oli 2,9-litrainen (2867 cm³) kuusisylinterinen rivimoottori (teho 56,5 kW, 77 hv). Se muistutti ulkoisesti hieman 11CV Normalea, mutta sen konepelti oli pitempi ja sisustuksessa oli ylellisyyttä. Sisustusverhoiluksi sai valita jopa plyysin. 15CV-mallissa oli nahkaistuimet ja puinen kojelauta, 12V sähkölaitteisto, erilaiset puskurit sekä joissain malleissa jopa avattava aurinkokatto. Kuusisylinterisen mallimerkintänä oli myös 15/6.

Vuoden 1939 11CV-mallin kaksiovinen coupé-korilla edusti mallisarjan keskitasoa. Se oli rekisteröity periaatteessa 2+2:lle henkilölle. Matkustamossa oli paikat kuljettajalle ja matkustajalle, mutta autoon kuului myös tilapäinen matkustamo takana niin, että kaksi matkustajaa pystyivät matkaamaan autossa ilman kattoa, kun peräkontin luukku avattiin. Paikkaa kutsuttiin "anopin istuimeksi".

Varustelu[muokkaa]

Sisusta oli suurimmilta osin kangasta ja peltiä, mutta matkustamon matto oli muovia. Sisältä saattoi löytää käsinelokeron sekä eteen ja taakse säätyvän kuljettajan istuimen. Lämmityslaite puuttui samoin kuin lasinpesulaitteisto tai ajovalopesurit. Takalasin pyyhkijää ei ollut. Tuulilasi oli avattava.

Mittarivarustus oli harvinaisen runsas. Siihen kuului nopeusmittari, matka- ja trippimittarit, polttoaine- ja ampeerimittari sekä kello. Varoitusvaloja oli kaksi; akun lataus ja öljynpaine.

Traction Avant Suomessa[muokkaa]

Suomessa Citroënista käytettiin lempinimeä Sitikka, esimerkiksi Tekniikan Maailman 6-7/1953 koeajossa. Umpikorinen Traction Avantin malli Berline 11 maksoi Suomessa vuonna 1953 640.000 markkaa, joka on vuoden 2013 rahana 20.288 euroa (kerroin 0,0317). Ankara tuontisäännöstely kuitenkin rajoitti saatavuutta Suomessa.

Traction Avant nykyisin[muokkaa]

Vanhin vielä säilynyt Traction Avant on valmistusnumerolla AZ 00-18 varustettu 7A-malli, jota voi ihailla Citroënin museossa Pariisissa. Auto on siinä kunnossa missä se löydettiinkin, vailla moottoria ja etupyöriä. Sen sijaan vanhin vielä toiminnassa oleva 7A-malli on lienee valmistusnumeroltaan AZ-00-23, joka on nykyisin slovenialaisella omistajalla.

Traction Avantit ovat yhä varsin vankkoja autoja. Lähes vuosittain useat Traction Avant-harrastajat vievät autonsa mitä erilaisimpiin eksoottisiin paikkoihin ajaakseen kilpaa. Esimerkiksi vuonna 2002 30 Traction Avantin joukko ajoi Los Angelesista New Yorkiin ilman välikohtauksia.

Traction Avant valkokankaalla[muokkaa]

Traction Avantit ovat yleisesti yhdistetty toisesta maailmansodasta kertovien elokuvien ikoneiksi. Tyypillisin klisee on musta Citroën Traction Avant, jonka matkustamosta löytyy pari mustaan pukeutunutta saksalaista Gestapo-salapoliisia. Mielikuvalle on vahvat järkiperusteet, sillä toisen maailmansodan aikoihin saksalaiset sotavoimat pitivät Traction Avantia hyvänä autona hyvien ajo-ominaisuuksien ja helpon ajettavuuden ansiosta. Myös ranskalaiset poliisit ja myös rikolliset pitivät autosta samoista syistä.

Alla muutamia elokuvaesimerkkejä:

  • Elokuvassa Suuri pakoretki (The Great Escape) kolme nazi-sotilasta saivat surmansa ranskalaisten sotilaiden tulittaessa liikkuvasta autosta. Autona toimi Citroën Traction Avant.
  • Elokuvan The Sound of Music loppukohtauksen pako nazien alueelta tapahtui Traction Avantilla.
  • James Bondia seurattiin Citroën Traction Avantista käsin elokuvassa James Bond Istambulissa (From Russia with love).

Mitat[muokkaa]

11CV Coupé

  • Pituus: 4450 mm
  • Leveys: 1670 mm
  • Korkeus: 1520 mm
  • Akseliväli: 2910 mm
  • Maavara: 180 mm
  • Raideleveys (e / t): 1374 mm / 1354 mm
  • Polttoainesäiliö: 45 l
  • Moottorin öljytilavuus: 4,5 l
  • Suositeltu rengaspaine (e / t): 1,2 bar / 1,4 bar

Lähteet[muokkaa]