Ford Mondeo

Ford Mondeo
Valmistaja ja valmistusmaa	Ford Motor Company, Genk, Belgia (alkuvuoteen 2013) Seuloskoi, Venäjä (2009 –) Almussafes, Espanja (2014 –)
Valmistusaika	1992 –
Luokka	D-segmentti (Eurooppa) Mid-size (P-Amerikka)
Kori	4-ovinen sedan 5-ovinen hatchback 5-ovinen kombi (Turnier)
Rakenne	Etumoottori-etuveto
Muut mallinimet	Ford Contour (P-Amerikka) Ford Fusion (Amerikat)
Edeltäjä	Ford Sierra

Mondeo on Ford Motor Companyn vuodesta 1992 lähtien valmistama, Euroopassa ylempään keskiluokkaan ja Pohjois-Amerikassa keskikokoisten henkilöautojen kokoluokkaan sijoittuva malli. Nimi "Mondeo" on johdettu latinankielisestä sanasta mundus, joka tarkoittaa "maailma". Mondeo suunniteltiin valmistajansa maailmanautoksi; Pohjois-Amerikan markkinoilla mallia myytiin nimillä Ford Contour ja Mercury Mystique vuoteen 2000 asti ja nimellä Ford Fusion vuodesta 2013 eteenpäin.

Ensimmäinen sukupolvi, GBP / BNP ( 1993 – 1996)

Pääartikkeli: Ford Mondeo mk1

Ford Mondeo julkaistiin vuonna 1993, se oli tarkoitettu maailmanautoksi. Euroopassa se korvasi Ford Sierran, Aasiassa Ford Telstarin ja Pohjois-Amerikassa sen sisarmallit Contour ja Mercury Mystique korvasivat Ford Tempon ja Mercury Topazin.

Toinen sukupolvi, BAP / BFP / BNP ( 1996 – 2000 )

Pääartikkeli: Ford Mondeo mk2

Vuonna 1996 ensi esiteltiin Ford Mondeo mk2 uudella kasvonkohotuksella. Myös paljon muutoksia tuotu sähköpuolella. Vuonna 1999 Mondeo sai uudemman moottorin jossa tunnisteena musta venttiilikoppa.

Kolmas sukupolvi, B4Y / B5Y / BWY ( 2000 – 2007 )

Pääartikkeli: Ford Mondeo mk3

Ford Mondeon kolmas sukupolvi esiteltiin vuonna 1999. Se perustui alkuperäisen Mondeon alustaratkaisuihin, mutta on ulkonäöltään hienompi kuin vuoden 1993 alkuperäinen, lainaten muotokieltä pienemmästä Focuksesta. Vanhan Zeta-perheen moottorit korvattiin uudemmilla Sigma- ja Duratec-moottoreilla.

Neljäs sukupolvi, BA7 ( 2007 – 2014 )

Pääartikkeli: Ford Mondeo mk4

Mallin neljäs sukupolvi esiteltiin Geneven autonäyttelyssä vuonna 2007. Suomessa se tuli markkinoille samana kesänä. Siinä on nähtävillä samoja urheilullisia muotoja, kuin on aikaisemmin esitellyssä Ford Iosis -konseptiautossa ja se perustuu pitkälti samoille teknisille ratkaisuille S-Maxin ja Galaxyn kanssa. Neljännen sukupolven Mondeo on edeltäjiään kalliimpi ja ylellisempi auto. Bensiinimoottoreita on 1.6 Ti-VCT -mallista (110 hv) aina 2,5-litraiseen (220 hv) malliin. Dieselmallien tehot vaihtelevat 100–140 hv:n välillä. Mondeosta tullaan esittelemään fastback-, sedan-, ja farmari-mallin lisäksi myös avomalli.

Viides sukupolvi, ( 2014 – )

Pääartikkeli: Ford Mondeo V

Erikoismallit

• Ford Mondeo mk2 ST200 (1999–2000)
• Ford Mondeo mk3 ST220 (2002–)

Mondeo moottoriurheilussa

BTCC

Alain Menun voitokas '97 BTCC-Mondeo kaudelta 2000

Entinen kisakuljettaja Andy Rouse valmisti Ford-tehtaan tukemalle kisatiimille kaksi '93 Mondeota, joita ajatettiin British Touring Car Championship -sarjassa kaudella 1993. Vaikka autot saatiin valmiiksi vasta kauden puoliväliin mennessä, uusseelantilainen Paul Radisich tuli sarjassa kolmanneksi ja otti kolme osakilpailuvoittoa. Ensimmäisellä täydellä kisakaudella, 1994, hän sijoittui kokonaispisteissä jälleen kolmanneksi, nyt kahdella osakilpailuvoitolla. Radisch oli menestyksekkäämpi WTCC-sarjassa, jonka mestaruus ratkaistiin tuolloin yhdessä kisassa ajetun tuloksen perusteella. Vuonna 1993 hän voitti Monzassa ja uusi voittonsa vuonna 1994 Donington Parkissa ajetussa kilpailussa. Seuraavina vuosina Mondeot olivat keksikastin autoja, vaikka satunnaista menestystäkin tuli. Tähän tuli muutos kaudella 2000, jolloin sarja oli menettänyt tärkeimmän merkityksensä, ja siihen osallistui ainoastaan kolme tallia ja kuljettajaa. Alain Menu otti sarjan mestaruuden ennen tiimikavereitaan Anthony Reidia ja Rickard Rydellia.

STW

Yhdessä Wolf- ja Eggenberger-kisatallien kanssa Ford kehitti Super Tourenwagen Cup -sarjaan '93 BTCC-Mondeoon perustuvan kilpa-auton. Etuvetoisen auton voimanlähteenä oli 2,0-litrainen V6 Cosworth-moottori, jonka teho oli 220 kW (300 hv DIN). Moottorin kannalta ongelmalliseksi muodostui sääntö, joka rajoitti suurimman kierrosluvun 8500 kierrokseen minuutissa, jolloin kierrosherkän V6-moottorin pyörimisnopeutta jouduttiin rajoittamaan tuntuvasti. Muut kilpailijat käyttivät nelisylinterisiä rivimoottoreita, joiden suurin vääntömomentti oli kierrosalueella 5500 – 7100 r/min, jolloin edellämainitulla kierrosluvun rajoituksella ei ollut vaikutusta.

Saksalainen Markus Oestreich sijoittui auton debyttikaudella, 1994, viidennelle sijalle. Kaudelle 1995 Wolf Racing kehitti autosta nelivetoisen version, mutta kaudella 1996 palattiin jälleen etuvetoon. Vaatimattomaksi jääneen menestyksen takia Ford vetätyi STW-sarjasta kauden '96 jälkeen. Kolmen vuoden aikana hankkeen parhaimmat saavutukset olivat yksi paalupaikka ja yksi osakilpailuvoitto, jonka toi saksalainen Roland Asch.

Lähteet

• "Mondeo"-portfolio, Interbrand